Pielaveden kunta suhtautuu myönteisesti suunnitelmiin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueista sekä niiden kriteereistä. Pielaveden kunnanhallituksen mielestä lain valmistelussa on kuitenkin syytä huomioida palvelujen joustavuus sekä erityisesti se, että uudistuksella ei lisätä byrokratiaa.
Pielaveden kunnalla ei ole huomauttamista maaseutuhallinnon uuteen lakiesitykseen, joka velvoittaisi kunnat muodostamaan nykyistä laajemmat yhteistoiminta-alueet maaseutuhallinnon järjestämiseksi. Ehdotuksen mukaan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella tulisi olla pääsääntöisesti 800 maataloustukea hakevaa tilaa (aktiivitilat), ja tehtäviä hoitavassa yksikössä tulisi olla vähintään 6 henkilöä.
Tällä hetkellä maaseutuhallinto on Pielavedellä hoidettu yhteistyössä Keiteleen kunnan kanssa. Koska nykyinen hallintomalli – yhteistyö Keiteleen kunnan kanssa – on ollut toimiva, Pielaveden kunta katsoo, että yhteistyön Keiteleen kunnan kanssa kuntaparina tulisi jatkua kaikissa vaihtoehdoissa.
Maataloushallinnon paikallisyksikkö, joka käsittää Pielaveden ja Keiteleen kunnat, yhteistyö on alkanut vuonna 1990, ja yhteistyö on sujunut suuremmitta ongelmitta. Kunnilla on myös yhteistyösopimus Iisalmen kaupungin kanssa. Sekä Pielavedellä että Keiteleellä on maataloushallinnolla toimipiste, joten hallinnon palvelut ovat olleet mahdollisimman lähellä viljelijöitä. Siksi kunnanhallitus korostaa, että myös jatkossa kaikissa hallintomalleissa, joita uudistuksen yhteydessä on esitetty, on lähdettävä siitä, että nykyinen palvelutaso säilytetään. Tällä tarkoitetaan muun muassa oman palvelupisteen säilyttämistä Pielavedellä.



Tällä kerralla esittelyssä Ylä-Savon Kehitys Oy. Lähemmässä tarkastelussa mm. Reiska -hanke ja aloittavien yritysten neuvonta. Yhtiön muutosvirtaa esittelee toimtusjohtaja Petri Pietikäinen (kuvassa).