Kirjoittanut Juha Halonen 27.01.2010 - 19:56
Varpaisjärven ja Lapinlahden kohtalo Paras -hankkeessa sinetöityy vasta reilun vuoden kuluttua, jolloin ministeriössä ryhdytään tarkastelemaan niiden kuntien asemaa, jotka eivät täytä puitelain 20 000 asukkaan väestövelvoitetta. Näin totesi hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi vieraillessaan Ylä-Savon Kehitys Oy:n kutsumana Iisalmessa keskiviikkona. 
Ministeri Mari Kiviniemi kertoi viihtyvänsä aina Ylä-Savossa. Tämän kertaista vierailua isännöivät ja emännöivät Anne Kumpusalo-Vauhkonen (vas), Petri Pietikäinen ja Mikko Mustonen Ylä-Savon Kehitys Oy:stä ja kansanedustajat Seppo Kääriäinen ja Elsi Katainen.
Käytännössä Mari Kiviniemen lausunto merkitsee sitä, että tässä vaiheessa ministeriö seuraa ensiksi kuntien mahdollisen kuntaliitoksen kohtalon ja palaa Paras -lain velvoitteisiin myöhemmin. Varsinaiset päätökset tulevat hänen mukaansa reilun vuoden kuluttua sen jälkeen, kun ministeriö on tutkinut tapaus tapaukselta ne kunnat, jotka eivät ole liittyneet vähintään 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueeseen.
Pieni myönnytys?
Ministerin lausunto voidaan tulkita pienoiseksi myönnytykseksi Lapinlahden ja Varpaisjärven päättämälle linjalle olla menemättä toistaiseksi mihinkään ulkopuoliseen yhteistoiminta-alueeseen. Syksyllä Keiteleellä ministeri Kiviniemi oli tiukempi. Tuolloin hän totesi, etteivät Lapinlahti ja Varpaisjärvi tule saamaan poikkeuslupaa. Nytkään ministeri sitä ei luvannut, mutta huomautti, että asia tutkitaan erikseen ja päätökset kustakin vastaavasta tapauksesta tehdään selvitysten perusteella reilun vuoden kuluttua.
Myöhemmin tullaan Paras -lakia täydentämään myös lailla, jolla valtio voi tarvittaessa määrätä niin sanotut kapinakunnat johonkin yhteistoiminta-alueeseen. Kiviniemen mielestä kysymys ei ole kuitenkaan varsinaisesta pakkolaista, jolla kunnat pakotettaisiin johonkin, vaan laista, jolla valtio voi ohjata kunnat liittymään tiettyyn yhteistoiminta-alueeseen samaan tapaan kuin on voitu tehdä esimerkiksi palo- ja pelastustoimen hallinnon uudistuksen yhteydessä. Hänen mukaansa lain kaatumiselle ei ole käytännössä esteitä, sillä mitkään eduskuntaryhmät eivät ole esittäneet suunnitelmiin muutosvaatimuksia.
Tyydyttävät ratkaisut löytyvät
Paras -lain selonteossa eduskunnalle valtioneuvosto edellytti, että kaikki kunnat täyttävät vuoteen 2013 mennessä puitelain kaikki kriteerit väestöpohjavelvoite mukaan lukien. Tällöin päätettiin myös siitä, että valtioneuvosto voi tarvittaessa määrätä kunnat yhteistoiminta-alueen jäseneksi. Kiviniemen mukaan laki tullaan kuitenkin muotoilemaan niin, että vaikka siinä on taustalla vahva ”pakottavuus”, valtioneuvossa tuillaan käymään läpi kaikki tapaukset hyvin tarkkaan pohtien sitä, mikä kyseiselle kunnalle on paras vaihtoehto.
- Tällä hetkellä on kuusikymmentä kuntaa, jotka eivät täytä puitelain kriteereitä, mutta näistä suurimmassa osassa neuvottelut tyydyttävästä ratkaisusta ovat lähellä. Uskon, että loppuvaiheessa jää jäljelle parisenkymmentä kuntaa, jotka eivät löydä kumppania, ja tässä vaiheessa valtio tulee ikään kuin vahvuudeksi, jolla voidaan löytää koko seutukunnan ja myös kyseisten kuntien kannalta hyvä ratkaisu, Kiviniemi sanoi.
Risikon malli ei käy
Mari Kiviniemi torjui myös julkisuudessa olleen niin sanotun Risikon mallin, jota peruspalveluministeri Paula Risikko esitti. Risikon mielestä Suomessa voisi olla 40 - 60 aluetta, jotka järjestäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut ja myös valtaosan erityispalveluista ja että vaativa erikoissairaanhoito ja joitakin sosiaalihuollon erityispalveluita keskitettäisiin nykyiselle viidelle erityisvastuualueelle.
- Eduskuntaan tulee vielä kevään aikana käsittelyyn uusi terveydenhuoltolaki, jossa ehdottomana lähtökohtana on se, että se pohjautuu Paras -hankkeeseen. Ne erikoissairaanhoitoon liittyvät ratkaisut, jotka tullaan tekemään, on oltava linjassa Paras -lain kanssa, Kiviniemi tähdensi.
Kiviniemi perusteli kantaansa sillä, että Risikon malli laittaisi ruksit Paras -hankkeessa jo tehdylle työlle ja johtaisi siihen, ettei kuntien tarvitsisi kuulua sairaanhoitopiireihin.
- Tämä puolestaan rapauttaisi maakunnallisen yhteistyön ja johtaisi osaoptimointiin ja tarpeettomaan kilpavarusteluun sairaanhoitopiireissä. Suomesta kuitenkin löytyy jo nyt hyviä esimerkkejä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöstä. Tällainen on esimerkiksi Etelä-Karjalassa, jossa Imatraa lukuun ottamatta SOTE -piiriä ovat rakentamassa kaikki alueen kunnat, Kiviniemi kertoi.
Kuntajohtajilta informaatiota
Ylä-Savo -talossa järjestetyssä tilaisuudessa myös Ylä-Savon kuntien edustajat kertoivat ministerille näkemyksiään Paras -hankkeen toteuttamisesta. Iisalmen kaupunginjohtaja Martti Harju muistutti mm. siitä, että Ylä-Savon SOTE:n muodostaminen aloitettiin jo puolisen vuotta ennen Paras -linjausten syntymistä. Aluksi valmistelu käynnistyi kahdeksan kunnan pohjalta, mutta matkan varrella siitä irtautuivat ensin Varpaisjärvi ja Lapinlahti. ja sitten myös Pielavesi ja Keitele, jonka jälkeen konkreettinen SOTE -valmistelu aloitettiin noin kolme vuotta sitten neljän kunnan kesken.
- Suurimman ongelman sosiaali- ja terveystoimessa ovat muodostaneet kustannukset, jotka ennen SOTEA nousivat vuosittain kunnasta riippuen 7:stä jopa 12:een prosenttia. Näin ei voi missään tapauksessa enää jatkua, joten Ylä-Savossakin on edettävä toimintatapoja tehostaen, hoitoketjuja läpivalaisten ja tukipalveluja uudistaen niin, että menojen kasvu rajoittuu jatkossa 3 – 3,5 prosenttiin, Martti Harju kertoi.
Myös muista Paras -linjauksista ministeri Kiviniemi sai informaatiota; Kysteri -mallista kertoi Keiteleen kunnanjohtaja Eero Ryhänen ja Lapinlahden ja Varpaisjärven päätösten taustoja selvitti Lapinlahden valtuuston puheenjohtaja Ossi Martikainen.
Informaatiota puolin ja toisin. Paras -hankkeen tiimoilta yksi mielenkiinnon kohde oli Varpaisjärven ja Lapinlahden linjaus, jonka mukaan kunnat eivät tässä vaiheessa ole liittymässä mihinkään yhteistoiminta-alueeseen. Ministerin kanta asiaan kiinosti erityisesti kunnanjohtaja Heikki Airaksista (kuvassa oikealla).
Hynysen Juakko kertoo työstään Iisalmen mlk:n kirjastossa ja siitä, miten se sai pyörät alleen.
Tällä kerralla esittelyssä Ylä-Savon Kehitys Oy. Lähemmässä tarkastelussa mm. Reiska -hanke ja aloittavien yritysten neuvonta. Yhtiön muutosvirtaa esittelee toimtusjohtaja Petri Pietikäinen (kuvassa).