Viimeinen vuosi on ollut Lapinlahti - Varpaisjärvi kuntaparille vakavaa aikaa. Samaan aikaan kun ympäristökunnissa on käyty vääntöä Paras -hankkeen kanssa, kuntapari on selvitellyt mahdollisuutta sulauttaa hallintonsa yhteen. Pohjana on vuosien yhteistyö eri sektoreilla ja yhteiset haasteet alueen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi sekä palvelujen turvaamiseksi kuntaparin asukkaille.
Hanke on loppusuoralla. Molempien kuntien valtuustot päättivät helmikuun alkupuolella kuntaliitoksesta, joka toteutuessaan tarkoittaa sitä, että 1.1.2011 Ylä-Savon alueelle muodostuu 10 500 asukkaan Lapinlahden kunta. Kunnan toiseksi suurin taajama Lapinlahden jälkeen on Varpaisjärven kirkonkylä, jonka peruspalvelurakenne sopimuksen mukaisesti säilyy pääpiirteittäin
nykyisenä.
Lähes vuoden kestäneen kuntaliitosselvityksen vieminen päätösvaiheeseen ei ollut riemukulkua. Perusteltuja ja perustelemattomia kannanottoja yhdistymisen puolesta ja vastaan sinkoili taivas sakeanaan erityisesti Varpaisjärven puolella. Muutamat, asiasta tavanomaista enemmän innostuneet, joutunevat hämillään pohtimaan paluuta arkeen ja me kaikki ihmisen raadollisuutta. Mutta laiva, se suuntaa ulapalle ja mainingit takana laantuvat aikanaan.
Kuluva vuosi ennen yhteenliittymistä on kuntaparille itsetutkiskelun ja eheytyksen vuosi. Kahden erilaisen hallintokulttuurin yhteensovittaminen tavalla, että laajentuvan kunnan kuntalaiset aidosti tuntevat luottamushenkilö- ja virkahallinnon panostavan tasapuolisesti uuden kunnan elinvoimaisuuteen ja palvelujärjestelmään, on yksi haasteista. Epäileviä Tuomaita eivät sanat tai lupaukset varmasti vakuuta - teot puhuvat puolestaan. Vuosien yhteistyöhön liittyen lähtötilanne on hyvä, mutta ei niin hyvä, että se kestäisi vahvemman ylimielisyyttä tai heikomman prosessien tahallista hankaloittamista. Nykyisen kuntaparin voimavarat on suunnattava rakentamiseen niin, että uuden kuntayhteisön etu menee yksityisen edelle.
Lapinlahden ja Varpaisjärven kuntaliitos on, ei vain historiallisesti vaan myös alueellisesti, merkittävä prosessi. Kysymyksessä on kahden maaseutukunnan yhtyminen poikkeuksena lähiaikojen pohjoissavolaisiin liitoksiin, jotka ovat olleet pienten kuntien kaupunkiliitoksia. Elinkeinorakenne ja maantieteellinen asema rautatien, Viitostien ja Tahkon tuntumassa antaa mahdollisuuksia mutta tuo myös haasteita tulevaisuutta silmällä pitäen. Avoin vuoropuhelu, osapuolia hyödyttävä yhteistyö ja naapureiden itsemääräämisoikeutta kunnioittava suhtautuminen mutta myös terve identiteetti ovat osa uuden kunnan arvomaailmaa. Laajentuva Lapinlahti tulee asemoitumaan ympäristöönsä sen mukaisesti.
Heikki Airaksinen
Hynysen Juakko kertoo työstään Iisalmen mlk:n kirjastossa ja siitä, miten se sai pyörät alleen.
Tällä kerralla esittelyssä Ylä-Savon Kehitys Oy. Lähemmässä tarkastelussa mm. Reiska -hanke ja aloittavien yritysten neuvonta. Yhtiön muutosvirtaa esittelee toimtusjohtaja Petri Pietikäinen (kuvassa).