MENEE NIIN KUIN ON MENNÄKSEEN

 
Täytän tänään 62 vuotta, ja viimeistään nyt on uskottava vanhaan sanontaan "elämä lyhyt, taide pitkä". Äskettän 80 -vuotias tuttu sanoi vuosien "hujahtaneen". Elämästä yleensä puhuttaessa oli isoäidilläni tapana sanoa, että "se menee niin kuin on mennäkseen" ja että "sitä sanaa ei sano jonka kelkassa ei käy". Joskus kun isäni neuvoi minua ja tein kuitenkin oman pääni mukaan, hän sanoi, että "sinulla on ketunlenkki kesken". Lenkki on vieläkin kesken, mutta on aika myöntää, että isäni taisi olla enimmäkseen oikeassa.

 
*   *   *
 
Kun ajattelen, mitä elämää koskevia ajatuksia nousee mieleeni, en osaa oikein itsekään perustella, miksi nyt juuri nämä:
      - Jumala on oikeamielisten puolella, kerrotaan Pyhän Aleksanteri Nevskin sanoneen
      - Elämässä oikeudenmukaista on vain se, että kaikki kuolevat, sanoi puolalainen sodan kokenut kenraali
      - Lähettäisin kaikki kyynikot autiolle saarelle, sanoi venäläinen runoilija Jevgeni Jevtushenko.
      Ankaria, rankkoihin kokemuksiin perustuvia sanoja, jotka vaativat kunnioittamaan ja rakastamaan elämää, josta kirjailija Juhani Aho kirjoitti pehmeämmin ja hellemmin:"Mutta minusta on välistä niin, että onnen kaipaus onkin itse onni."
 
*   *   *

Kun ajattelen menneitä työvuosia ja niiden merkitystä, nousevat miettimättä pintaan tärkeinä seuraavat seikat:
      - Hyvä mieli siitä, että yhteiset ponnistukset ovat onnistuneet
      - Syvä tyytyväisyys silloin kun on jaksanut pitää sanansa
      - Kuinka paljon hienoa on jokaisessa ihmisessä ja kuinka paljon maailmassa onkaan hienoja ihmisiä
      Oman vaatimattoman elämänkokemukseni kiteytän seuraavasti: voidaksesi auttaa muita, pidä huolta itsestäsi; vaali herkkyyttäsi, hellyyttäsi ja innostustasi; tartu intohimoisesti itsellesi tärkeään asiaan.

17.3.2010 Jouko Pennanen