Kirjoittanut Juha Halonen 25.03.2010 - 10:35
Voisiko Suomi olla edelläkävijämaa, jossa maaseudulla olisi nykyistä suurempi rooli? kysyi Sitran viestintäpäällikkö Johanna Pellinen esitellessään tänä vuonna Sitran käynnistämän nelivuotisen Maamerkit-ohjelmaa Iisalmessa järjestetyssä maaseutufoorumissa.
Parempaa paikkaa Maamerkit-ohjelman esittelylle tuskin olisi voinut olla kuin Pohjois-Savon ensimmäinen maaseutufoorumi, joka järjestettiin Iisalmen Metsäpirtillä Maamerkit-ohjelman tunnuksella: ”uudistuva maaseutu – menestyksen mahdollistaja”.
Johanna Pellisen mukaan Sitran nelivuotisen ohjelman pääteemoina ovat maaseutu hyvinvoinnin lähteenä, ekotehokkaat hajautetut ratkaisut ja luonnonvarat uusina liiketoimintaratkaisuina. Ohjelmaan liittyen Sitralla on mahdollisuus myös rahoittaa ja toteuttaa erityyppisiä hankkeita: selvityksiä, kokeilu- tai demonstraatiohankkeita, ennakointi- tai strategiaprosesseja, viestintä- ja verkostohankkeita, liiketoiminnan kehittämistä sekä pääomasijoitusta.
Keskitetty vai hajautettu?
Johanna Pellisen esittelyssä nousi vahvasti esiin kysymys, päteekö sitkessä elävä ”viisaus”, jonka mukaan keskitetty merkitsee aina tehokkuutta ja hajautettu tehottomuutta. Voiko asia olla toisinkin päin?
Johanna Pellisen mielestä voi. Hän huomautti, että Suomi poikkeaa monissa asioissa vaikkapa Keski-Euroopan maista paljon; väestö asuu hajallaan, pinta-alaltaankin maa on varsin suuri ja välimatkat pitkät.
- Tällöin keskeiseksi kysymykseksi nousevat ekotehokkaat hajautetut ratkaisut, jossa yhteydessä voimme puhua myös omasta hiilijalanjäljestämme. Peräänkuulutamme kokonaan uutta ajattelua ja lähestymistapaa maaseudun ongelmiin, jolloin voimme myös löytää hajautetuista malleista jopa sellaisia liiketaloudellisia esimerkkejä, jotka ovat sovellettavissa muihinkin maihin.
Päivän luennoitsijat: Viestintäpäällikkö Johanna Pellinen Sitrasta ja aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen Pohjois-Savon liitosta.
Maito-osaaminen painopisteeksi
Maakunnissa lausuntokierroksella ovat juuri valmistuneet maakuntaohjelmat. Maaseudun asemaa Pohjois-Savon ohjelmassa tilaisuudessa esitteli aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen Pohjois-Savon liitosta. Hänen mielestään yksi tärkeimmistä tavoitteista maaseudun kannalta olisi löytää ne painopistealueet, joihin koko maakunnan voimalla tulisi panostaa.
Maakunnalle luontevia tavoitteita on useita, mutta ylitse muiden niistä nousee Jari Jääskeläisen mielestä maitoon liittyvä teknologia ja osaaminen. Näin siksi, että kehityksen avaimina tulevat olemaan niin sanotut innovaatiokeskittymät, joista käydään lähivuosina kovaa vääntöä.
- Kilpailua näistä käydään koko maassa ja siksi tavoitteet tulisi olla realistiset. Pohjois-Savossa voisi luontevasti olla innovaatiokeskittymä maito-osaamisessa. Tämän mahdollistaa mm. Itä-Suomen yliopiston vahva rooli elintarvike- ja ravintotieteissä sekä tiivis yhteistyö maakunnan sisällä eri toimijoiden kesken.
Jari Jääskeläinen korosti, että painopisteitä on myös monia muita. Näistä esimerkkinä hän mainitsi mekaanisen puunjalostuksen, joka myös liittyy tiiviisti maaseutuun.
- Tälläkin alalla on useita kehityssuuntia tuottavuuden ja teknologian kehittämiseksi. Samaan sarjaan voidaan lukea myös energiateknologia ja biopolttoaineet, Jari Jääskeläinen kertoi.
Ammattikorkeakoulu säilytettävä
Käydyssä keskustelussa merkittävään rooliin nousivat oppilaitokset, jotka ovat olleet tähänkin saakka merkittävässä asemassa maakunnan kehittämisessä ja hanketoiminnassa. Jari Jääskeläinen nosti esiin kysymyksen mm. Savonia ammattikorkeakoulun Ylä-Savon yksikön mahdollisuuksista selviytymistaistelussa, jossa valtionkin tavoitteena näyttää olevan yksikköjen raju vähentäminen.
Ylä-Savon Kehitys Oy:n sekä toimitusjohtaja Petri Pietikäinen että yhteysjohtaja Jouko Pennanen vakuuttivat, että Ylä-Savossa on yksiselitteisen voimakas tahtotila säilyttää ammattikorkeakoulu seutukunnalla. Myös Sonkajärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Tarja Pirkkalainen nousi puolustamaan Ylä-Savon yksikköä sellaisin sanakääntein, että savolaista huumoria ymmärtämättömät olisivat hätkähtäneet. 
Käyinnistyneen maaseutufoorumin taustalla ovat Ylä-Savon, Kuopion alueen ja Varkauden ja Pieksämäen seurun koheesio- ja kilpailukykyohjelmat (KOKO) ja Pohjois-Savon ELY-keskus ja maaseudun kehittämisyhdistykset: Ylä-Savon Veturi, Kalakukko ja Mansikka.
Tarja Pirkkalainen puolusti Savonia amk:n Ylä-Savon yksikköä sanakääntein, jotka saivat kuulijoiden suunpielet ylöspäin. Asiaa kommentoi tuoreeltaan yliopettaja Risto Kauppinen Savoniasta.
Hynysen Juakko kertoo työstään Iisalmen mlk:n kirjastossa ja siitä, miten se sai pyörät alleen.
Tällä kerralla esittelyssä Ylä-Savon Kehitys Oy. Lähemmässä tarkastelussa mm. Reiska -hanke ja aloittavien yritysten neuvonta. Yhtiön muutosvirtaa esittelee toimtusjohtaja Petri Pietikäinen (kuvassa).