YLÄ-SAVON OPASKERHO JO 30 VUOTTA KOTISEUTUMME ASIALLA

 
Opaskerhon juhlatilaisuus pidettiin 27.3. Iisalmen kulttuurikeskuksessa, jonka lämpiö oli täynnä
innostunutta ja iloista opasväkeä Pielisen Karjalasta saakka.
      Kuten Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Iivo Polvi totesi, että Ylä-Savon oppaat ovat tehneet ja tekevät arvokasta työtä Iisalmen ja koko Ylä-Savon tunnettuuden edistämiseksi. Alueemme menneisyys ja nykyisyys kiinnostavat vieraitamme ja matkailijoita, joiden tulee tietää, milloin oppaan kertomus on totta, milloin tarua, mutta todellisuus ja tarinat täydentävät toisiaan, kumpiakin tarvitaan; kiehtova, jännittävä tai romanttinen tarina on usein opastuksen helmi.
      Mielenkiintoiset yksityiskohdat ja tiedot rikastavat oppaan esitystä. Esitin Ylä-Savon opaskerholle Ylä-Savon Kehitys Oy:n onnittelut ja kiitokset hyvästä yhteistyöstä. Kerroin myös muutamia seikkoja Koljonvirran taistelujen 1808 prikaatinpäälliköstä Johan August Sandelsista sekä Virran muistomerkistä eli Sandelsin patsaasta, joka on paljastettu 13.8.1885.
 
*   *   *

Eversti Sandels, sittemmin kenraali, sotamarsalkka, kreivi ja valtakunnan herra, ja hänen puolisonsa
vapaaherratar Ulrika Elisabet Hermelin saivat kuusi lasta: Samuel August, Fabian Ulrik, Lars Gustaf, Augusta Ulrika, Carl Vilhelm ja Astrid Ebba Christiana.
      Suomen sodan jälkeen Sandels (1764 - 1831) oli harkinnut muuttoa Suomeen, niin suuresti hänen tiedetään kiintyneen maahamme ja erityisesti savolaisiinsa. Varmaan siksi yksi pojista, Carl Vilhelm, näyttää saaneen etunimensä urhoollisen savolaissoturin Carl Wilhelm Malmin kunniaksi.
      Sandelsin patsas maksoi 2 320 markkaa 98 penniä. Elokuun lopulla 1885 sanomalehdissä kerrottiin "Virran sillan suomalaisten joukkojen johtajan ja sankarin pojasta, joka oli lähettänyt Iisalmelle anteliaan lahjan", kartuttaakseen Virran muistomerkkivaroja. Lahjoittaja oli Sandelsin perheen esikoispoika, kreivi, hovimarsalkka Samuel August Sandels (1810 - 1892).

Jouko Pennanen