Taannoin kirjoittamassani ”Nokare paikallishistoriaa” - pakinassa kerroin Jyrkän Laakajärven rannalla sijainneesta sahalaitoksesta ja sen toiminnasta jatkosodan aikana. Kirjoitin niillä tiedonrippeillä, jotka siihen mennessä oli minulle kertynyt. Sen jälkeen olen saanut aimo annoksen lisävalaistusta tuohon Jyrkän aarnimetsiä voimakkaasti koskettaneeseen ajanjaksoon.
Yllättäen minuun otti yhteyttä iisalmelainen Juha Ruotsalainen, joka kertoi olevansa kiinnostunut tästä samaisesta aiheesta. Päätimme yhdistää voimiamme ja jatkaa tietojen keräystä.
Juha oli päässyt merkittävästi pidemmälle selvityksissään kuin minä. Hän oli ”löytänyt” Kause Oy:ssä pitkän uran koneinsinöörinä tehneen Luvialla asuvan Timo Kausen, jonka harrastuksiin kuuluu sukututkimus ja siihen sopivasti liittyvä Kause Oy:n historia.
Kolmannessa kirjassaan ”Sahurit” (Omakustanne, Pori 2006, 192 s., lainattavissa mm. Sonkajärven kirjastosta.) Timo Kause selvittää Kause Oy:n laajan ja monivaiheisen sahaustoiminnan historiaa alkaen 1920- luvulta Suojärveltä ja päättyen vuonna 1980 Porissa.(Samaan sukuun kuuluvalla Petri Kausella on nykyään ilmeisesti kokonaan uusi Kause Oy Eurajoella.).
Aiemmassa tätä asiaa koskevassa kirjoituksessani arvelin, että Laakajärven (Kariniemen) saha olisi ollut Kause Oy:n hallussa vielä jatkosodan aikana. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä toinen maailmansota muutti yrityksen suunnitelmat täysin ja se myi sahan juuri jatkosodan alla Nivalan Mylly-, Saha- ja Sähköosakeyhtiölle.
* * *
Mm. Tuomas Juntunen oli minulle kertonut Kalmomäessä Sotkamon puolella sijainneesta ”siirtosahasta”. Kuvittelin sen jonkinlaiseksi kenttäsirkkeliksi, mutta ihan oikea raamisaha sekin oli ollut ja siitä itse asiassa Kause Oy:n toiminta Sonkajärven ja Sotkamon rajamaisemissa vuonna 1938 alkoi. Kalmomäen sahan omistussuhteet ja sen myöhemmät vaiheet Kausen lähdettyä eivät toistaiseksi ole tiedossamme.
Laakajärven kahta puolta sahattiin vuosina 1938 - 39 metsähallitukselta Aulangon puuhuutokaupassa ostettua jättimäistä 40 000 rungon leimikkoa. Savottatyöt ja sahan rakentaminen aloitettiin yhtä aikaa. Kaatohommiin tarvittiin satakunta metsuria ja tukkien kuljetukseen 50 hevosta ajajineen. Sahan työntekijöitä oli useita kymmeniä.
Saksalaiset työskentelivät jatkosodan aikana ainakin Sonkajärven puoleisella Kariniemen sahalla, ilmeisesti myös Sotkamon puoleisella Kalmomäen sahalla. Näistä asioista on tihkunut jo useita silminnäkijöiden kertomuksia.
Jonkinlainen salaperäisyyden verho näyttää kuitenkin toistaiseksi suojelevan jatkosodan aikaisia hääräilyjä Jyrkän seudun salomailla. Eräiden tietojen mukaan sahatavaraa olisi kuljetettu Kiestinkiin ja Lapin suunnallekin. Tarvittiinko sahan (jopa kahden) koko kapasiteetti sotilaallisiin tarkoituksiin? Oliko sahoilla töissä myös suomalaisia ja toimitettiinko puutavaraa samaan aikaan myös suomalaisten omiin tarpeisiin?
* * *
Juha Ruotsalainen on saanut Nivalasta jonkin verran valaistusta Kariniemen sahaan liittyen. Toistaiseksi ei ole selvinnyt, millaisia sopimuksia saksalaisten kanssa on tehty. Onko sahaus tapahtunut suomalaisen omistajan nimiin, vai onko saha ollut vuokrattuna aseveljelle? Kysymyksiä riittää.
Tuotantoon liittyviin arvoituksiin luultavasti löytyy vähitellen vastauksia arkistoista, mutta kokonaan oma lukunsa muutoin on saksalaisten sahureiden oleskelu Jyrkällä. Elivätkö he sotilaallisissa oloissa parakeissa eristettyinä asuen vai miten heidän elämänsä oli järjestetty? Oliko jotain kanssakäymistä ja millaista se oli?
Timo Kausen kertomus Kause Oy:n tulosta Sonkajärven ja Sotkamon salomaille on jo sinänsä seikkailukertomus vailla vertaa. Kutka tahansa eivät lähtisi lähes tiettömien taipaleiden taakse hakemaan tienestiä pelkän ison leimikon varassa. Rahaakaan tarvittaviin investointiin ei ollut, mutta yhtiön toimitusjohtaja Paavo Kausepa käväisi asian hoitamassa itsensä Risto Rytin kanssa Suomen Pankissa! Tämmöistä ei enää voisi nykypäivinä tapahtua. Kause- suku näyttää kaiken kaikkiaan olleen ja olevan tosi yritteliästä väkeä. He tulivat, näkivät ja voittivat. Sahaustoiminnan kerrotaan olleen kannattavaa. Metsä oli vihreää kultaa.
Kariniemen ja Kalmomäen sahoihin liittyvät vihjeet ja tiedon muruset, pienetkin, lukijamme voivat toimittaa Juha Ruotsalaiselle, puhelimitse numeroon 050 587 0611 tai sähköpostitse osoitteella juha.ruotsalainen@meili.fi (Tietoja ottaa vastaan myös tämän kirjoittaja osoitteella jacques@meili.fi)
Hynysen Juakko kertoo työstään Iisalmen mlk:n kirjastossa ja siitä, miten se sai pyörät alleen.
Tällä kerralla esittelyssä Ylä-Savon Kehitys Oy. Lähemmässä tarkastelussa mm. Reiska -hanke ja aloittavien yritysten neuvonta. Yhtiön muutosvirtaa esittelee toimtusjohtaja Petri Pietikäinen (kuvassa).