Ylä-Savon Kehitys Oy on muuttunut rivakasti viime vuosien aikana. Yläsavolaisesta kehitysyhtiöstä on kehkeytynyt yhä suuremmassa määrin maakunnallinen ja itse asiassa koko Itä-Suomen etuja ja tavoitteita edistävä toimija. On tiedostettu, että verkostolla ja laajalla yhteistyöllä turvataan parhaiten myös Ylä-Savon yritysten kilpailukyky.
Yhtiön toimitusjohtaja Petri Pietikäinen ottaa esimerkin Osuuskunta ItäMaidon syntymisestä. ItäMaitohan sijoittuu Lapinlahdelle ja se toimii koko Itä-Suomen alueella.
- Osuuskunnan syntyminen on vaikuttanut siihen, että maidontuotantoa on vietävä eteenpäin ei vain Pohjois-Savossa, vaan koko Itä-Suomen yhteistyönä, sillä maidontuotannolla on suuri merkitys koko Itä-Suomelle. Tarvitaan vahvaa itäsuomalaista tahtoa maidontuotannon nostamiseksi edelläkävijän asemaan.
Toisena esimerkkinä Pietikäinen mainitsee nopeiden tietoliikenne yhteyksien saamisen haja-asutusalueiden yritysten ja ihmisten käyttöön.
- Tämä on ehkä Pohjois-Savon tärkein yritysten toimintaympäristöä parantava hankekokonaisuus. Ilman kattavaa valokuituverkkoa Pohjois-Savo ei saavuta riittävää toimintaympäristön tasoa. Tätä pyrkimystä yhtiö on vienyt eteenpäin yhdessä muiden kehittämisyhtiöiden ja kuntien kanssa.
- Näin yhtiömme on aiempaa määrätietoisemmin mukana koko maakuntaa käsittävissä kehittämishankkeissa. Maidontuotannon kohdalla toiminta käsittää jo koko itäisen Suomen, lähtökohta kuitenkin on aina Ylä-Savo, Pietikäinen täsmentää.
Petri Pietikäisen mielestä Ylä-Savon Kehitys Oy:n on pysyttävä muutoksen mukana. Tähän saakka se on siinä hänen mielestään myös onnistunut.
Kehitysyhtiön perustehtävistä tärkein on yritysten ja laajemminkin elinkeinoelämän edistäminen. Myöskään toimintatavoissa ei ole jymähdetty paikoilleen. Tästä hyvänä esimerkkinä yhtiön tuottamat yrityspalvelut, joita on muokattu palvelemaan yritysten kulloistakin tilannetta. Pietikäisen mielestä tärkeällä sijalla on palvelujen monipuolisuus.
- Yrityspalvelut palvelevat aloittavia, toimintaansa kehittäviä ja murrosvaiheessa olevia yrityksiä sekä yritysverkostojen kehittämistä. Toinen toimintalinja liittyy seudun yhteiseen elinkeinopolitiikkaan, jonka synnyttämisestä yhtiö on vastannut.
Pietikäinen viittaa viime vuoden puolella käynnistyneeseen prosessiin, jossa Ylä-Savoon synnytettiin yhteinen elinkeinostrategia. Samaan aikaan kuntiin luotiin omat elinkeino-ohjelmat, jotka harmonisoitiin yhteiseen tahtotilaan.
- Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän edistämisen painopisteet on Ylä-Savossa linjattu siten, että ne ovat yhdenmukaiset koko Pohjois-Savon kehittämispyrkimysten kanssa. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa Varkaus-Kuopio-Iisalmi kehityskäytävä -hanke, jonka selvitystyössä yhtiömme on ollut mukana, Pietikäinen kertoo.
Ylä-Savon Kehitys Oy on kannustanut kuntia ja elinkeinoelämää pohtimaan, millainen Ylä-Savo haluaa olla vuonna 2020. Pohdiskelusta on syntynyt visio, joka tarkoittaa strategisia valintoja. Pietikäisen mukaan valintoja on tehtävä, sillä kaikkea ei voida saada, jolloin on keskityttävä niihin seikkoihin, jotka ovat jo tällä hetkellä olemassa olevia vahvuuksia. Tärkeää on kohdistaa toiminta asioihin joihin itse voidaan vaikuttaa.
- Lähdemme liikkeelle siis nykyisistä vahvuuksistamme, joita ovat maitoon liittyvä osaaminen ja teknologiateollisuus, jossa korostuvat erityisesti metallin ja puun jatkojalostus. Kolmanneksi painopisteeksi olemme ottaneet sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannon, joka tulee olemaan jatkossa työllisyydenkin kannalta yhä tärkeämmällä sijalla.
- Ylä-Savon menestys jatkossa riippuu ennen kaikkea osaamisesta. Tämä tulee edellyttämään vuoteen 2020 mennessä myös työperäisen maahanmuuton merkittävää lisäämistä, Pietikäinen arvioi.
Tavoitteena on yrityspalvelujen saattaminen niin sanotusti yhden luukun periaatteelle, siten että palvelut ovat nopeasti ja helposti pk-yritysten löydettävissä ja hyödynnettävissä. Pienyrityksen pitäisi saada apu tai ratkaisu ongelmiin kahdella kontaktilla.
Myös kuntien ja yrittäjien yhteiset aamukahvitapaamiset ovat tärkeä yhtiön toimintamuoto, niissä tunnelma on ollut avoin ja leppoisa.
Pietikäisen mielestä tilaisuudet ovat samalla olleet hyvä väline lisätä sekä yritysten keskinäistä yhteistyötä että kuntien ja yritysten yhteistyötä. Yhteistyöhenki on niissä ollut erittäin hyvä.
- Tavataan Aamukahvilla, kannustaa Petri Pietikäinen yrittäjiä toimintaan, jossa kynnys ei ole korkea eikä aika esteenä.