Kirjoittanut Juha Halonen 22.09.2009 - 19:54
Sosiaali- ja terveysalan yritysten ja kuntien suhteet puhuttivat alan seminaariväkeä Iisalmessa. Ylä-Savon Kehitys Oy:n ja Oppiva yritys -hankkeen järjestämässä tapaamisessa aihe korostui senkin vuoksi, että kuntien on vaikeutuvassa taloustilanteessa haettava uusia ratkaisumalleja palvelurakenteisiinsa.
Iisalmen Sote-seminaari veti väkeä ympäri Suomea. Osanottajia oli kaikkiaan noin kahdeksankymmentä.
Lisäselvityksillä ei löydy uusia ratkaisuja
Uudetkaan selvitykset eivät enää auta, sillä kaikkea on jo Suomessakin kokeiltu. Tutkija ja verkostokehittäjä Jarno Väisänen Clients Finland Oy:stä korosti, että tutkimus ei pysty enää tarjoamaan uusia käänteentekeviä ratkaisuja julkisen ja yksityisen sektorin työnjakoon.
- Nyt on politiikan astuttava kuvaan, sillä tällä hetkellä päättäjät tarvitsevat tukevan selkänojan tuleville ratkaisuilleen. Näin siksi, että jo tehdyistä malleista on mahdollista enää oppia.
Väisäsen mielestä yritysten on hakeuduttava entistä tiiviimpään yhteistyöhön kuntien kanssa, sillä viime kädessä kunnat näyttelevät jatkossakin pääosaa yritysten tuloksessa. Iisalmen kaupungin kehittämispäällikkö Riitta Topelius oli samoilla linjoilla ja muistutti, että yhteistyö hyödyttää yrityksiä mm. siksi, että parhaillaan Ylä-Savonkin kunnat ovat tekemässä omia elinkeino-ohjelmiaan, joissa korostuvat myös sosiaali- ja terveysalan palvelut.
- Kuntien taloustilanteen heiketessä kunnissa joudutaan miettimään palvelujen tuottamista entistä tarkemmin. Ongelmat liittyvät kuitenkin palvelujen hintojen tunnistamiseen, mistä syystä meillä on vaikeuksia tehdä luotettavia hintavertailuja yksityisen ja julkisen sektorin välillä.
Topeliuksen mukaan kysymys ei ole niinkään siitä, että yksityisiltä yrityksiltä puuttuivat hintatiedot. Hänen mielestään pikemminkin kysymys on siitä, että kunnallisia palveluja ei ole riittävästi tuotteistettu eikä näin ollen myöskään osattu hinnoitella.
Yritykset kahden kerroksen väkeä
Juha-Pekka Okulov Elina koti Oy:stä muistutti, että Suomessa sosiaali- ja terveysalan yksityiset toimijat ovat jakautuneet selvästi kahteen kastiin; on suuria kansallisesti merkittäviä tuottajia ja on pieniä yrittäjiä.
- Määrätietoisella strategialla etenevien suurten firmojen hinnoittelukin on erilainen kuin pienten yritysten. Vaikeuksiin joudutaan heti, kun vastakkain asetetaan kunnan, paikallisen pienyrityksen ja kansallisesti suuren firman hinnat.
Vastavoimana suurten yritysten rynnäkölle Okulov näki pienten yritysten verkottumisen, josta hän peräänkuulutti aiempaa käytännönläheisempää keskustelua.
- Juuri pienten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen kunnissa ja kuntayhtymissä on eheän palvelurakenteen edellytys. Tämä puolestaan edellyttää yritysten ja kuntien nykyistä syvällisempää yhteistyötä, ja tästä eteenpäin sen tulisi olla ennen kaikkea poliittista, Okulov korosti.
Uusia mahdollisuuksia hyvinvointiteknologiasta
Iisalmessa järjestetyn seminaarin teemana oli ”asiakasehtoisuudella kohti parempaa palveluverkkoa”. Järjestäjien taholta Ylä-Savon Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Petri Pietikäinen muistutti, että sosiaali- ja terveysalalla liiketoimintamahdollisuudet ovat kasvamassa voimakkaasti.
- Yksi kasvava ala on esimerkiksi hyvinvointiteknologia, joka tarjoaa yrityksille mittavia markkinanäkymiä niin kuntien kuin myös yksityisten yritysten suuntaan. Lisäksi on muistettava, että koko sosiaali- ja terveysala on toimialana hyvin nuori, joten sen kehittyminen edellyttää vakaita oloja kuten hyvää hintakehitystä ja sen myötä riittävää kannattavuutta.
Pietikäinen muistutti, Ylä-Savossa luodaan parhaillaan yhteistä elinkeinopolitiikkaa, jossa yhtenä strategisena tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan yritysten palvelukykyä, jotta ne olisivat parhaassa iskussa siinä vaiheessa, kun kunnissa tehdään päätöksiä palvelurakenteen uudistamisesta.
Kolmatta sektoria ei saa unohtaa
Seminaarissa ei unohdettu myöskään niin sanottua kolmatta sektoria, josta puhui Kainuun mallin pohjalta Hannu Liljeblad.
- Tänä päivänä ainakin Kainuussa huudetaan kolmatta sektoria apuun varsinkin silloin, kun kaivataan koulutettua henkilöstöä ja palveluja halutaan kotiin. Tutkimustenkin mukaan vanhukset haluavat olla ja asua kotonaan mahdollisimman pitkään, mutta palvelun tulee olla niin laadukasta, jotta sitä esimerkiksi omaiset uskaltavat tilata.
Liljeblad muistutti myös siitä, että yritystoiminta ei voi enää perustua siihen lähtökohtaan, että ”perustetaan yritys, kyllä kunta ostaa”. Kainuussa kehitys on hänen mukaansa kääntynyt siihen suuntaan, että kaikkein parhaiten menestyvien alan yritysten tuloista pääosan muodostavat asiakkaiden maksut.
Seminaarin teemat vaihtelivat tuotteistamisesta valinnanvapauteen. Keskustelua riitti myös tauoilla; vasemmalla Hannu Liljeblad Kainuusta, Petri Pietikäinen, Jukka Siikonen Oppiva yritys-hankkeesta, toimialapäällikkö Seija Karttunen, koordinaattori Markku Viita Savoniasta, Juha-Pekka Okulov, Anssi Pajuvirta ja Ola Åberg iisalmelaisesta Savon Henkilöstöpalvelusta.
Hynysen Juakko kertoo työstään Iisalmen mlk:n kirjastossa ja siitä, miten se sai pyörät alleen.
Tällä kerralla esittelyssä Ylä-Savon Kehitys Oy. Lähemmässä tarkastelussa mm. Reiska -hanke ja aloittavien yritysten neuvonta. Yhtiön muutosvirtaa esittelee toimtusjohtaja Petri Pietikäinen (kuvassa).