
Viestintäministeri Suvi Lindén kiitteli vuolaasti Pohjois-Savon laajakaistahanketta. Hänen mielestään maakunnallisen tietoverkkoyhtiön perustaminen ja siihen nojaavan Open Access -verkon ja -toimintamallin toteuttaminen on parasta mahdollista elinkeinopolitiikkaa.
Ministeri Suvi Linden saapui Kiuruveden Kulttuuritalolle iloisin mielin. Häntä olivat vastaanottamassa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eero Lämsä (vas.), kaupunginjohtaja Erkki Strömmer, valtuuston 2. varapuheenjohtaja Rauno Pikkarainen sekä Ylä-Savon Kehitys Oy:n puolesta toimitusjohtaja Petri Pietikäinen ja yhteysjohtaja Jouko Pennanen.
Viestintäministeri Suvi Lindén osallistui perjantaina Kiuruvedellä Elomessujen yhteydessä järjestettyyn laajakaistaseminaariin, johon liikenne- ja viestintäministeriön terveiset toi ministeri Suvi Lindén. Hänen mielestä Pohjois-Savoa onnistuneen laajakaistahankkeensa vuoksi voidaan pitää edelläkävijänä ja tien näyttäjänä valtakunnallisessa tavoitteessa, jossa vuoteen 2015 mennessä jokaisen kansalaisen ulottuvilla on vähintään 1 megan nopeudella toimiva laajakaistayhteys.
- Kaikkialla ei ole mahdollista saada mukaan kaupallisia toimijoita palvelujen tuottajiksi. Siksi Pohjois-Savossa valittu Open Acces -malli on mitä erinomaisin ja kannatettavin malli. Toivonkin, että kun parhaillaan kunnissa päätetään osallistumisesta maakunnallisen verkkoyhtiön perustamiseen, kaikki kunnat sanoisivat kyllä, sillä nyt maakunnassa ollaan tekemässä jopa kansallisesti poikkeuksellisen merkittävää päätöstä, Lindén korosti.
Laajakaistapalveluista puhuttaessa ministerin mielestä on tärkeää muistaa, että kysymys ei ole pelkästään viihdepalveluista ja niiden tuottamista ja vastaanottamisesta. Kysymys on hänen mukaansa ennen kaikkea siitä, että myös julkiset palvelut voivat monipuolistua tehokkaiden viestintäyhteyksien ansiosta.
- Tämä on tärkeää erityisesti niille kunnille, jotka kamppailevat talousvaikeuksissa. Itse asiassa mitä köyhempi kunta, sitä nopeammin sen tulisi aikaansaada tehokkaat laajakaistayhteydet. Tässäkin suhteessa Pohjois-Savossa ollaan muita edellä; on ymmärretty, että laajakaistayhteyksien avulla voidaan parantaa merkittävästi jopa julkisen toiminnan tuottavuutta.
Merkittävä elinkeinopoliittinen ratkaisu
Seminaarin isäntinä olivat Ylä-Savon Kehitys Oy ja Kiuruveden kaupunki. Isäntien puolesta puhunut Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Petri Pietikäinen korosti laajakaistahankkeen elinkeinopoliittisia vaikutuksia. Myös hän luonnehti laajakaistahanketta 2000-luvun tärkeimmäksi elinkeinopoliittiseksi hankkeeksi. Tehokkaiden tietoliikenneyhteyksien merkitystä ei voi ylikorostaa myöskään yksittäisten kansalaisten, yritysten ja loma-asukkaiden kannalta, hän sanoi.
Pietikäinen näki Pohjois-Savon mallille useita etuja.
- Ensinnäkin tällä mallilla varmistetaan tietoliikennepalvelujen saatavuus ja kohtuullinen hinta niilläkin alueilla, joissa se ei muuten olisi taloudellisesti mahdollista. Toiseksi mallilla vahvistetaan palvelujen tarjontaa. Palvelujen edelleen kehittyminen on tärkeää, sillä ilman palveluja ei ole myöskään käyttäjiä, Pietikäinen muistutti.
Päätteeksi Pietikäinen kiitteli myös saumatonta yhteistyötä, jota koko hankkeen eteenpäin viemisen ajan maakunnassa on tehty.
- Verkkoyhtiön perustaminen kuvaa hyvin sitä, mihin kuntien ja eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä on mahdollista parhaimmillaan päästä. len hyvin iloinen siitä yhteistyöstä, jota olemme tehneet myös viestintäministerin ja ministeriön kanssa.
Useimmat kunnat jo mukana
Verkkoyhtiön perustamisen ympärillä on Ylä-Savon Kehitys Oy:n johdolla käyty laajaa keskustelua. Kunnissa päätöksenteko on edennyt kolmen päätöksen kautta siten, että ensimmäisenä ne tekivät päätöksen valokuituverkkoon investoimisesta, sitten mukaantulosta selvitystyöhön ja yhtiön suunnitteluun ja viimeiseksi ryhtymisestä yhtiön omistajaksi.
Tällä hetkellä neljätoista kuntaa on tehnyt hallitustason päätöksen verkkoyhtiön omistuksesta. Pietikäinen piti varsin todennäköisenä, että loputkin kunnat tekevät myönteisen päätöksen vielä elokuun aikana.
Pohjois-Savossa tavoitteena on 6 – 7 vuoden kuluessa rakentaa 3 000 kilometriä valokuitu- ja 4 000 kilometriä kyläverkkoa.