Kirjoittanut Juha Halonen 19.08.2010 - 11:17
Usko Maaseutusuomen menestymiseen myös jatkossa on lujassa. Näin ainakin sen perusteella, mitä Kiuruveden Elomessujen yhteydessä järjestetyn paneelin osanottajat sanoivat. Miksemme heitä myös uskoisi, sillä lavalla oli arvovaltainen ja asiantunteva raati pohtimassa asiaa.
Keskustelijoina olivat MTK:n johtokunnan puheenjohtaja, maanviljelijä Juha Marttila (vas.), Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, Sonkajärven Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Tervonen ja MTK:n maitovaltuuskunnan puheenjohtaja Eero Isomaa. Paneelia veti juohevasti yhteysjohtaja Jouko Pennanen (takana) Ylä-Savon Kehityksestä.
Paneelin otsikkona oli ”Avaimia MaaseutuSuomen menestykseen”. Alaviitteenä enteellinen kysymys: ”…vai keskittyykö maaseutu kuoliaaksi?” Ensimmäiseksi paneelin vetäjä Jouko Pennanen kuitenkin kysyi suoraan, onko maaseutu tulevaisuuden voimavara vai ei?
Panelistien luottamus maaseudun tulevaisuuteen kävi selväksi jo ensimmäisistä vastauksista: Juha Marttila muistutti, että maaseutu on aina ollut ja tulee aina myös olemaan merkittävä osa suomalaisuutta..
Jarkko Wuorinen huomautti, että Suomi ei voi perustaa olemassaoloaan vain muutamaan kasvukeskukseen, sillä myös ne tarvitsevat maaseutua, joka on jatkossa jakautumassa pikemminkin maaseutuyrittäjyysseutuihin. Näillä Wuorinen tarkoitti maaseutualueita, joissa on nykyistä huomattavasti monipuolisempaa yrittäjyyttä.
Veikko Tervosen mielestä maaseutu on yksiselitteisesti tulevaisuuden voimavara. Parin sekunnin tauon jälkeen hän asetti tälle kuitenkin ehdon: ”...jos poliitikkojen ei anneta sitä romuttaa - ja jos ihmisillä itsellään on siihen uskoa”, Tervonen jatkoi.
Eero Isomaa muistutti puolestaan, että ruoka tulee nyt ja jatkossakin maaseudulta.
- Ruoka ja monet energialähteet vankistavat maaseudun asemaa. Ja mikä tärkeintä, maaseudun ihmiset ovat Suomelle itse asiassa käyttämätön voimavara, Isomaa korosti.
Globaalit valtavirrat eivät horjuta
Jouko Pennanen pureutui syvemmälle. Seuraavaksi hän peräänkuulutti lääkkeitä globaaleihin megatrendeihin, jotka nakertavat myös suomalaisen maaseudun mahdollisuuksia.
Eero Isomaa starttasi keskusten ilmastomuutoksesta, joka hänen mielestään tulee näkymään pian jokaisen elämässä. Hän kuitenkin muistutti, että tästäkin syystä ruoan kysyntä tulee kasvamaan, ja tämä tulee näkymään erityisesti kehittyvissä talouksissa.
- Pelkästään tästä voidaan päätellä, mitkä mahdollisuudet myös suomalaisella maaseudulla on myös tulevaisuudessa.
Veikko Tervonen oli samaa mieltä täydentäen edellistä huomauttamalla, että ruoka kuten energiakin ovat jo lähitulevaisuudessa kriittisiä tekijöitä koko maailman taloudessa.
Jarkko Wuorinen muotoili yhdeksi avainsanaksi ”protektionismin”, joka tulee hänen mukaansa voimistumaan erityisesti Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Omien tuotteiden suojelu johtaa Wuorisen mielestä siihen, että Suomessa monia asioita joudutaan tuottamaan itse, myös sellaisia, joita arvelemme tuotavan jatkossa ulkomailta.
Paljon tehtävää
Maaseudun aseman säilyttämisen eteen on tehtävä paljon työtä. Tätä mieltä olivat kaikki panelistit. Juha Marttilan mielestä jatkossa olisi eri seutukunnilla syytä priorisoida ne alat, joihin kannattaa keskittyä. Hyvänä esimerkkinä hän piti Kiuruvettä, jossa on panostettu erityisesti maitoon, metsään ja metalliin.
Jarkko Wuorinen korosti puolestaan yhteyksien merkitystä. Hänen mukaansa ei riitä, että pelkästään maanteistä pidetään huolta; tarvitaan myös luotettavia viestiyhteyksiä
Veikko Tervosen mielestä nyt jos koskaan tarvitaan muutosta myös päättäjien asenteisiin. Hän muistutti, että 98 prosenttia kaikista yrityksistä on pieniä, alle kymmenen hengen yrityksiä, mutta siitä huolimatta kaikki lainsäädäntö on laadittu suuryritysten ehdoilla. Tähän viitaten Tervonen yllytti niin kuntia kuin kuntalaisiakin kansalaistottelemattomuuteen, jotta nykyinen suunta saadaan muutetuksi.
Hynysen Juakko kertoo työstään Iisalmen mlk:n kirjastossa ja siitä, miten se sai pyörät alleen.
Tällä kerralla esittelyssä Ylä-Savon Kehitys Oy. Lähemmässä tarkastelussa mm. Reiska -hanke ja aloittavien yritysten neuvonta. Yhtiön muutosvirtaa esittelee toimtusjohtaja Petri Pietikäinen (kuvassa).