Kunnanjohtaja Heikki Airaksinen toivoo, että Lapinlahden ja Varpaisjärven luottamushenkilöt säilyttäisivät yhteistoiminnan ja keskinäisen luottamuksen. Hänen mielestään yhteisten rakenteiden purkaminen olisi vaarallista molemmille kunnille, erityisesti siitä kärsisi pienempi osapuoli.
Molemmat kunnat tarvitsevat toisiaan niiden ylläpitäessä ja kehittäessä palveluja kuntalaisille. Jos yhteistyön linjasta luovutaan, Airaksisen mukaan kunnat joutuisivat rakentamaan tiensä uudelleen, ja se olisi varmuudella sekä utuinen että kivikkoinen.
Kuntaliitoksen tärkeimmät selvitykset, talouden trendilaskelmat ja yritysvaikutusten arviointi ovat valmistuneet ja kuntaliitossopimusluonnoskin on viimeistä viilausta vaille valmis. Alkaa poliittinen kypsyttely, ja se kunnanjohtajan Heikki Airaksisen mielestä vie luonnollisesti oman aikansa.
- Viime aikoina keskustelun ytimeen on noussut mahdollisen kuntaliitoksen ajankohta. Sen sijaan ydinkysymyksestä, itse kuntaliitoksesta, päätökset pystytään tekemään aikataulussa eli maaliskuun loppuun mennessä. Näin on tehtävä, jos kuntaliitos aiotaan toteuttaa 2011 alkaen.
Myös hallintorakenteista on käyty tiiviitä keskusteluja. Erilaisia näkökulmia on esitetty lähinnä peruspalveluihin eli terveydenhoitoon, sosiaalitoimeen ja opetustoimeen liittyen. Airaksisen mukaan itse kuntaliitokseen hallintorakenteen muoto ei ole kummassakaan kunnassa mikään kynnyskysymys. Tätä osoittavat myös Varpaisjärven valtuustoryhmien puheenjohtajien kommentit, joissa hallinto ei nouse muita asioita tärkeämmälle sijalle.
Sen sijaan tärkeänä kuntaliitosselvityksessä on siihen lainkin mukaan kuuluva kuntaliitossopimus, joka tässä vaiheessa on luonnosasteella. Airaksisen mukaan juuri tässä paperissa voidaan arvioida sekä kuntaliitoksen mahdollisuuksia että uhkia.
Talouteen vankempi selkänoja
Nyt valmistuneista selvityksistä Airaksinen nostaa esiin taloudelliset hyödyt, jotka koituisivat erityisesti varpaisjärveläisten hyväksi.
- Kuntaliitos merkitsisi Varpaisjärvelle taloudellista vahvuutta palvelujen järjestämiselle. Talouden trendilaskelmien mukaan oleellista on nähdä, että Varpasijärvellä on tällä hetkellä lähes 2 prosenttiyksikön kunnallisveron korotuspaine. Eli jos kunnan palvelut halutaan säilyttää vähintään nykyisellä tasolla ja talous pitää tasapainossa, ensi vuodeksi tulisi kunnallisveroa korottaa vähintään 1 prosenttiyksiköllä.
Monelle kuntalaiselle asia voi olla yllättävä, sillä vielä viime vuodelta Varpasijärvi teki positiivisen tuloksen. Airaksinen kuitenkin muistuttaa, että tähän vaikuttivat lähinnä satunnaiset tulot, minkä lisäksi kohtuulliseen tulokseen vaikutti Lapinlahden kanssa tehtävä yhteistyö, joka on tuonut nimenomaan Varpaisjärvelle merkittävää taloudellista hyötyä.
- Sitä vastoin satunnaisten tulojen, kuten esimerkiksi Savon Voiman osinkoihin, emme voi tulevaisuutta rakentaa. On muistettava, että ne ovat satunnaisia ja riippuvat aina siitä, miten yhtiöllä kulloinkin menee, Airaksinen muistuttaa.
Liitossopimus turvaa palvelut
Airaksinen palaa kuntaliitossopimusluonnokseen. Hän korostaa, että sen oleellisin merkitys on siinä, että sopimuksessa turvataan palvelut molemmissa kunnissa. Samalla hän pohtii vaihtoehtoa, jossa Varpasijärvi joutuisi omin voimin pitämään nykyiset palvelut.
- Loputtomiin kunnallisveron korottamisen tiellä ei voida edetä. Jos esimerkiksi ensi vuodeksi tuloverotusta joudutaan korottamaan 19:stä 20:een, alettaisiin olla jo kipukynnyksen rajoilla, joskin on kuntia, joissa veroprosentti on vieläkin korkeampi. Tilannetta pahentaa myös Varpaisjärven korkea työttömyysaste, joka on laman myötä kohonnut jo 15,2 prosenttiin, mikä on yksi Ylä-Savon korkeimmista.
Kysymys tahdon ja järjen asiasta
Kuntaliitos olisi Airaksisen mukaan myönteinen asia myös Lapinlahden kunnalle. Hän muistuttaa, että liitos synnyttäisi Ylä-Savoon yli 10 000 asukkaan kunnan, jolla jatkossa olisi nykyistä huomattavasti suurempi painoarvo erilaisissa neuvottelutilanteissa.
- Kuntaliitosasiassa kysymys on tahdosta ja järjestä. Jos liitos ei jostakin syystä toteudu, kunnat joutuvat viitoittamaan tiensä uudelleen, ja se tie voi olla varsin utuinen. Henkilökohtaisesti olen eniten huolissani siitä, että jos ei asiassa löydy riittävästi yhteistä näkemystä, mistä löytyvät kuntien hyvinvoinnin rakentajat?
Airaksinen muistuttaa, että yhteistoiminnan ja luottamuksen romuttaminen on helppoa, ja se voidaan toteuttaa hetkessä. Sen sijaan yhteistyön rakentaminen vie aina aikansa ja Varpaisjärven ja Lapinlahden välillekin synnytetty yhteistyöprosessi on ollut pitkä ja työläs. Tähän Airaksinen ei haluaisi säröjä, ei kuntalaisena, kuten ei myöskään viranhaltijana.
- On kuulunut arvostelua, että Varpaisjärvellä ei ole enää johtajaa. Tähän on vastattava, ettei olekaan, muttei myöskään Lapinlahdella ole johtajaa. On vain molempien kuntien yhteinen kunnanjohtaja, johon järjestelmään molemmissa kunnissa päädyttiin yksimielisesti.
Juuri tässä roolissa Airaksinen haluaa yhteistyön kuntien välillä jatkuvan ja etenevän niin, että prosessista hyötyisivät sekä lapinlahtelaiset ja varpaisjärveläiset.
Juha Halonen
Hynysen Juakko kertoo työstään Iisalmen mlk:n kirjastossa ja siitä, miten se sai pyörät alleen.
Tällä kerralla esittelyssä Ylä-Savon Kehitys Oy. Lähemmässä tarkastelussa mm. Reiska -hanke ja aloittavien yritysten neuvonta. Yhtiön muutosvirtaa esittelee toimtusjohtaja Petri Pietikäinen (kuvassa).