Valtaosa yrittäjistä kuntaliitoksen kannalla

Lapinlahden ja Varpaisjärven yrittäjistä valtaosa on kuntaliitoksen kannalla katsoen, että liitos parantaisi yritystensä toimintaedellytyksiä. Tämä käy ilmi kuntaliitosselvitykseen liittyvästä yritysvaikutusten arvioinnista.

Kuntien taloudellisten trendilaskelmien ohella toinen merkittävä selvitys koskee yritysvaikutusten arviointia. Lapinlahden ja Varpaisjärven puolesta sen on tehnyt valtiotieteiden tohtori Hannu Pirkola Auidiator-Kehittämispalvelusta. Tekijänä sikäli mielenkiintoinen, että ennen työn vastaanottamista hän ilmoitti suoraan, ”ettei ole kuntaliitosten kannattaja”. Tätä taustaa vasten hänen loppupäätelmänsä ovat jopa yllättävän myönteisiä kuntaliitokselle.
Pirkolan yhteenvedossa yritysvaikutusten selvityksessä todetaan, ettei tärkeintä ole ”yksi tai kaksi kuntaa, vaan se, kuinka kehittämisasioita ja yhteistyötä hoidetaan.”
- Kuitenkin kuntaliitosvaihtoehto antaa selvästi tukevamman pohjan ja helpomman tien sekä palvelurakenteiden turvaamiselle että yritysten toimintaedellytyksille ja näin ollen on parempi vaihtoehto pidemmän ajan kehitykselle.
Lisäksi hän huomauttaa, että yrityskyselyn tulokset antavat hyvän pohjan mahdollisen uuden kunnan kehitykselle, koska valtaosa yrittäjistä pitää kuntaliitosta positiivisena asiana, uskoo sen parantavan yritysten toimintaedellytyksiä ja vielä uskoo yritystensä pärjäävän 2 – 3 vuoden päästä nykyistä selvästi paremmin, vaikka nykytilannekin koetaan pääosin hyväksi tai kohtuulliseksi taantumasta huolimatta.

Olennaista ilmapiiri

Pirkolan yritysvaikutusten arvioinnin punaisena lankana on muistutus siitä, että olennaisinta on ymmärtää sekä kuntaliitoksen yleiset vaikutukset palvelurakenteeseen että vaikutukset yrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin. Ne puolestaan riippuvat siitä, millaisessa kunta- ja yritysilmapiirissä liitos tehdään ja miten se tehdään.
Pirkolan selvitys koostuu molempien kuntien tämän hetken tilanteesta, jossa on kartoitettu mm. kuntien asukaslukuja, rakennuskantoja, palveluja ja elinkeinoelämää. Asukasluvuista hän on päätellyt, että Lapinlahden vetovoima pitää alueen väestötappion kohtuullisena. Sen sijaan Varpaisjärven asukasluvun väheneminen on suhteellisesti selvästi suurempaa ja jatkossa jopa huolestuttavaa.

Väestökato vaarallista

Yrityskannassa tapahtuneet muutokset ovat samansuuntaisia. Lapinlahdella syntyi vuodesta 2006 kuluvan vuoden puoliväliin mennessä uusia yrityksiä 14 enemmän kuin niitä lopetettiin. Varpaisjärvellä puolestaan yritysten määrä väheni neljällä vaikka uusia yrityksiä myös perustettiin.
Myös päivittäistavaraliikkeistä selvitys pitää sisällään mielenkiintoisen arvion. Pirkolan mukaan Lapinlahdella kauppa voi olla kiinnostunut uusista investoinneista, mikäli se voi osoittaa palvelevansa asiakkaita yli 10 000 asukkaan kuntana 7 500 asukkaan sijaan. Sen sijaan väestökadon jatkuessa Varpaisjärvelven palvelut ovat vaarantumassa.
Pirkola korostaa myös maatalouden merkitystä molemmille kunnille. Ongelmana hän näkee maidon mahdollisen negatiivisen hintakehityksen. Pahimmillaan se voi hänen mukaansa kuihduttaa koko elinkeinon.

Valtaosa yrittäjistä puoltaa kuntaliitosta

Yrityshaastattelussa on peilattu lähinnä kahta asiaa: yhtäältä kunnan elinkeinopolitiikkaa ja oman yrityksen nykytilaa suhteessa kunnan elinkeinopolitiikkaan sekä toisaalta kuntaliitoksen vaikutuksia yritystoiminnan edellytyksiin.
Haastattelun tulos on selkeä: valtaosa eli 55 prosenttia yrittäjistä katsoo, että kuntaliitoksella olisi myönteinen vaikutus, kolmanneksen mielestä liitoksella ei olisi minkäänlaista vaikutusta ja negatiiviseksi kuntaliitoksen näkee 8,8 prosenttia vastaajista.
Vastauksista ilmenee myös kuntakohtaiset erot; 44 prosenttia varpaisjärveläisistä yrityksistä näkee kuntaliitoksella positiivista vaikutusta, 35 prosenttia katsoo, ettei sillä ole lainkaan vaikutusta ja reilu 14 prosenttia kokee liitoksella olevan pieni negatiivinen vaikutus ja vain 2 prosenttia katsoo liitoksella olevan suuri negatiivinen vaikutus.

Kariutumisella olisi vaarallisia vaikutuksia

Selvitystyönsä yhteenvetona Pirkola toteaa, että ”onnistunut kuntaliitos antaa tukevamman pohjan koko kahden kunnan yhteisen alueen sellaiseen jatkokehittämiseen, jossa eri osa-alueilla keskitytään kunkin vahvuuksien hyödyntämiseen. Jos kuntaliitosta ei tehdä ja jos yhteinen elinkeinopolitiikka jatkuu, tilanteeseen ei tule merkittäviä muutoksia.”
Sen sijaan Pirkola korostaa, että jos kuntaliitoksen kariutuminen johtaa kuntien yhteistoiminnan heikkenemiseen ja kuntien yhteisen Viitostien Ykköstilat Oy:n lopettamiseen, yritystoiminnan edellytykset huononevat ratkaisevasti erityisesti Varpaisjärvellä.