Kirjoittanut Juha Halonen 30.10.2009 - 09:02
Euroopan unionin tuleva maatalouspolitiikka ja 2013 alkava uusi rakennerahastokausi nousivat keskeisesti esiin europarlamentaarikko Riikka Mannerin vierailulla Ylä-Savon Kehitys Oy:ssä. Mannerin mukaan varsinkin komission taholta on esiintynyt huolestuttavia äänenpainoja molempiin teemoihin, joskin hänen mielestään tuleva Lissabonin sopimus antaessaan enemmän parlamentille valtaa, tasapainottaa tilannetta.
Eroparlamentaarikko Riikka Mannerin (oik.) ja hänen avustajansa Riikka Juntusen vierailua isönnöivät Ylä-Savon Kehitys Oy:n puolelta hallituksen puheenjohtaja Jari Osmala, yhteysjohtaja Jouko Pennanen, hallintoneuvoston puheenjohtaja Anne Kumpusalo-Vauhkonen ja hallituksen varapuheenjohtaja Mikko Mustonen.
Rakennerahastokauteen liittyy Riikka Mannerin mielestä mm. sellainen uhka, että aluekehittämiseen tarkoitetut hankkeet rahoitettaisiin sataprosenttisesti unionin toimesta, kun tähän saakka niistä on voitu päättää kansallisesti. Suomessa tämä merkitsisi sitä, että tarkoitukseen tulevat varat supistuisivat nykyisestään huomattavasti eivätkä alueet saisi jatkossa nykyisen kaltaista päätösvaltaa. Toisena heikkoutena Riikka Manner näki sen, että valtaosa EU:n myöntämistä varoista ohjautuisi uusille jäsenvaltioille samalla kun vanhoissa jäsenvaltioissa kannustavuus sitoutua hankkeisiin katoaisi.
- Itse olen edustanut voimakkaasti sitä kantaa, että EU-tuki aluekehittämiseen tulisi kuten tähänkin saakka perustua erityisolosuhteisiin, mikä meille on jo liittymissopimuksessakin luvattiin.
Maitokriisin syynä epävarmuus
Myös maidontuottajille EU:ssa esiintyvät äänenpainot eivät lupaa hyvää. Riikka Mannerin mukaan komissio ei ole perääntymässä maitokiintiöiden purkamisesta. Yksi pahimmista uhkista on hänen mielestään se, että koko maatalouspolitiikka voidaan liberalisoida, jota linjaa unionissa ajavat mm. Ruotsi, Tanska ja Hollanti.
- Sitä vastoin esimerkiksi Ranskassa ymmärretään paremmin eri maissa olevat erityisolosuhteet, joihin maataloustuet tulisi jatkossakin perustua. Toisena keskustelunaiheena on komission keväinen päätös luopua maitokiintiöistä asteittain vuoteen 2015.
Riikka Mannerin mielestä olisi ehdottoman tärkeää, että maitokiintiöille löydettäisiin jokin muu rajoittava järjestelmä, sillä kiintiöiden purkaminen olisi erittäin huolestuttavaa suomalaiselle maataloudelle ja erityisesti pienille ja keskisuurille maitotiloille.
Maitoasiassa ja koko maatalouspolitiikassa EU-politiikka on ollut Riikka Mannerin mielestä erittäin poukkoilevaa, mikä on itse asiassa johtanut nykyiseen maitokriisiin. Jatkoa ajatellen hänen mielestään tilannetta voi korjata Lissabonin sopimus, jos ja kun se tulee voimaan, jonka jälkeen maatalouspolitiikka siirtyy yhteispäätösmenettelyn piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että parlamentista tulee tasavertainen päätöksentekijä neuvoston rinnalle.
Tiiviit yhteydet säilyvät
Ylä-Savon vierailullaan Riikka Manner tutustui Kehitys Oy:n lisäksi myös Itikan tilaan. Iisalmeen hän saapui Sisä-Savosta, minkä lisäksi hän on Suomessa oloaikana kiertänyt tiiviisti Suomea. Ylä-Savon Kehitys Oy:n toiminta kiinnosti häntä ja sekä yhtiön johtoryhmä että europarlamentaarikko lupautuivat pitämään jatkossakin tiiviitä molemminpuolisia yhteyksiä.
Hynysen Juakko kertoo työstään Iisalmen mlk:n kirjastossa ja siitä, miten se sai pyörät alleen.
Tällä kerralla esittelyssä Ylä-Savon Kehitys Oy. Lähemmässä tarkastelussa mm. Reiska -hanke ja aloittavien yritysten neuvonta. Yhtiön muutosvirtaa esittelee toimtusjohtaja Petri Pietikäinen (kuvassa).