Pakinat

Taannoin kerroin ilomantsilaisesta evakkonaisesta, joka hevosineen asui talvisodan ajan kodissani. Kun sota-aikojen muisteleminen on ollut viime aikoina pinnalla, ei ihme että ajelin kesäkuun alussa visiitille Ilomantsiin, missä olin vain muutaman kerran pistäytynyt vuosikymmeniä sitten. Sattumalta matka ajoittui yksiin kenraali E. J. Raappanan syntymäpäivän (2.6.) kanssa. Parppeinvaaralla olivat juuri avaamassa Rajakenraalin majan uutta näyttelyä ja sinivalkoinen seppele oli laskettu hänen hautamuistomerkilleen Joensuun hautausmaalla.

Sää on ilman muuta yleisin kahdenkeskisen keskustelun aihe. On kätevää aloittaa short talk toteamalla että ”ilimoja on pitänä”, ”ee jaksa sattoo”, ”kelit on ollu säetä myöten” tai kysymyksellä ”minkälaesta siätä lienöö luvattu?” Useimpien asiantuntijain jo tunnustama globaali ilmastonmuutos on myös päivittäisenä teemana kaikenlaatuisessa mediassa.
 

 
Tähän aikaan vuodesta tulee, ainakin nyt varttuneella iällä, muistelluksi lapsuus- ja nuoruusaikojen vuodenaikoja ja varsinkin sitä mikä kevään tulossa oli se jokin, mikä pani alulle kesän riemujen odotuksen. Omissa muistoissani ensimmäinen kevään merkki oli läheisen maantien takana kasvavan korkean kuusen latvasta kuuluva peipon tervehdys, kun maa vielä oli hankien peitossa ja maantie tuskin sula.

 
(Hankekuvaus onnistuneesta projektista, EU-Suomesta 1990- luvun loppupuolelta)
 
Peruskoulun ala-asteen opettaja K. Alanen tekee ovelan keksinnön, kuinka opettaa mahdollisimman havainnollisesti. Hän saa tietoonsa, että ahvenilla on kova kysyntä Keski-Euroopassa. Jotain on tehtävä ja heti.

 
Kesä on tullut ja pessimistit toivottavat jo tässä vaiheessa hyvää lähestyvää syksyä. Ylä-Savossa ei identiteetin puolesta tarvitse olla pessimisti, vaikka maakunnassa syvät virtaukset ovat tuoneet pintavesiin ajatuksen kolmesta suuresta keskuksesta, jotka Kuopion lisäksi olisivat Varkaus ja Iisalmi.

 
Jos yläsavolaisilta nyt kysyttäisiin, kuka oli Erkki Johannes Raappana, luultavasti tulos muiden kuin veteraani-ikäluokkien keskuudessa olisi heikko. Arvelen, että Pohjois-Karjalassa, eritoten Ylä-Karjalassa, kyselyn tulos olisi verrattomasti parempi. Mutta siellä onkin vaalittu pääasiassa pohjoiskarjalaisten, kainuulaisten ja yläsavolaisten yhteistä komentajaa monin eri tavoin.

 
Koulukiusaaminen on vakava ongelma, josta on meillä Suomessa käyty laajaa keskustelua 1990-luvun alusta lähtien. Kuitenkaan muita kiusaavien tai kiusatuiksi joutuneiden lasten määriä ei ole kansallisella tasolla saatu vähenemään muun muassa lainsäädännöllisillä muutoksilla.

 
Taannoin kirjoittamassani ”Nokare paikallishistoriaa” - pakinassa kerroin Jyrkän Laakajärven rannalla sijainneesta sahalaitoksesta ja sen toiminnasta jatkosodan aikana. Kirjoitin niillä tiedonrippeillä, jotka siihen mennessä oli minulle kertynyt. Sen jälkeen olen saanut aimo annoksen lisävalaistusta tuohon Jyrkän aarnimetsiä voimakkaasti koskettaneeseen ajanjaksoon.