teema

 Pielametin käynnistämiseen liittyvä prosessi on ollut samalla myös osa Ylä-Savon Kehitys Oy: toimintaa. Tärkeää roolia siinä on näytellyt erityisesti ESR-rahoitteinen Reiska- ratkaisuja rakennemuutokseen -hanke, jonka eräänä keskeisenä tavoitteena on tehostaa ja toteuttaa työllistymistä tukevia toimenpiteitä Ylä-Savossa.

Kunnanjohtaja Heikki Airaksinen toivoo, että Lapinlahden ja Varpaisjärven luottamushenkilöt säilyttäisivät yhteistoiminnan ja keskinäisen luottamuksen. Hänen mielestään yhteisten rakenteiden purkaminen olisi vaarallista molemmille kunnille, erityisesti siitä kärsisi pienempi osapuoli.

Molemmat kunnat tarvitsevat toisiaan niiden ylläpitäessä ja kehittäessä palveluja kuntalaisille. Jos yhteistyön linjasta luovutaan, Airaksisen mukaan kunnat joutuisivat rakentamaan tiensä uudelleen, ja se olisi varmuudella sekä utuinen että kivikkoinen.
 

Lapinlahden ja Varpaisjärven yrittäjistä valtaosa on kuntaliitoksen kannalla katsoen, että liitos parantaisi yritystensä toimintaedellytyksiä. Tämä käy ilmi kuntaliitosselvitykseen liittyvästä yritysvaikutusten arvioinnista.

Keitele-henki on käsite Pohjois-Savossa. Varsinkin varttuneempi kunnalliselämässä mukana ollut sukupolvi tunnistaa termin kunnan teollistamisesta, joka oli mahdollista siihen aikaan poikkeuksellisella poliittisella konsensuksella. Keitele-henkeen sisältyi kova riskiotto, sillä kysymys oli joko tai asetelmasta; joko Keitele jatkaa elämäänsä tai se sulautetaan johonkin naapurikuntaan.

Sattumoisin samaan aikaan kunnan täyttäessä 130 vuotta, päästään tasavuosia juhlimaan myös Keiteleen terveyskeskuksessa. Nimittäin, päätös oman 3-paikkaisen sairaalan hankkimisesta tehtiin tarkalleen 80 vuotta sitten, jonka jälkeisestä historiasta ei ole puuttunut väriä eikä tragiikkaa. Murheellisin tapaus sattui 1947, jolloin sunnuntaisessa tulipalossa koko rakennus tuhoutui perustuksiaan myöten. Potilaat onneksi pelastuivat.

Kunnansihteerin homma vaatii joka kunnassa vähintään kohtalaisia navigointitaitoja. Niitä Keiteleen kunnansihteeri Tuomo Hakulinen (63) opetteli jo 1980-luvun alussa Nilakalla aluksi Joe 17 -purjeveneellään ja myöhemmin vähän isommillakin veneillä. Tämän lisäksi hän toimi myös Järvipelastusyhdistyksessä, jossa tiedot ja taidot karttuivat.